Lehmiä, kilejä, koiria ja sikoja, näitä kaikkia voi nähdä kävelyretkellä Jaipurin kaaottisessa vanhassa kaupungissa. Autot ja autoriksat ajavat äänitorvi pohjassa eläinten seassa. Pyöräriksat pujottelevat kaiken muun liikenteen välissä, kuljettaen ihmisten lisäksi myös mitä erilaisempia tavarakuormia traktorinrenkaista pesukoneisiin.

Turisteja on aika vähän, aina joskus saattaa nähdä jokusen valkonaaman tulevan vastaan. Turistittomuus johtunee säästä. Vain hullut vierailevat Rajastanin maakunnassa kesällä, kun lämpömittari kohoaa neljäänkymmeneen ja aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta, tehden taivalluksesta kaupungin kiireisillä kaduilla suhteellisen kuuman kokemuksen.

Jaipurissa auringosta on osattu ottaa myös hyöty irti. Jantar Mantar -nimisellä 1700-luvulla rakennetulla observatorioalueella sijaitsee muun muassa maailman suurin ja tarkin aurinkokello. Tämä kello taitaa olla neiti aikaakin tarkempi, sillä aikaa on mahdollisuus seurata 2 sekunnin tarkkuudella. Muita auringon ja maapallon asentoa mittaavia rakennelmia on alueella useita. Näiden avulla pystytään muun muassa tutkimaan horoskooppeja ja muita astrologian kummallisuuksia.

Maailma suurin aurinkokello

Parin kilometrin päässä vanhasta kaupungista sijaitsee auringon temppeli, jota apinatemppeliksikin kutsutaan. Itse temppeli oli suhteellisen pieni ja mitäänsanomaton, mutta jokapuolella vilistelevät apinat olivat söpöjä ja tekivät temppeliretkestäkin käymisen arvoisen.

Töihinkin meitä yritettiin jo rekrytoida. Vaatetehtaan poika ehdotti vaatediilerin hommia, 50% provikat takuuvarmana käteen kaikesta turisteille myydyistä vaatteista, ja meiltähän ei veloiteta mitään ennen kun vaatteet on myyty..niin varmaan. Sanoimme tällä kertaa kuitenkin kohteliasti kiitos mutta ei kiitos.

Huijauspolitiikka täällä on kyllä jotain aivan äärimmäisiin mittoihin mennyttä touhua. Jo parin päivän aikana on tullut sellainen fiilis että kehenkään ei voi luottaa, joka on aika surullista. Ihmiset tekeytyvät ystävälisiksi, mutta taustalla tuntuu olevan aina jonkinlaisen hyödyn irti puristaminen. Toivottavasti tulen kokemaan vielä paljon toisenlaisia kokemuksia ja tutustumaan myös niihin vilpittömiin intialaisiin. Oikeastaan yksi tällainen kokemus on jo, tämänhetkisen majapaikkamme henkilökunta vaikuttaa aidosti vilpittömältä ja avuliaalta. Näitä kokemuksia toivoisin paljon lisää.

Huomenna poistumme Jaipurin vilinästä monta kertaa pienempään kaupunkiin Udaipuriin (n.350 000 asukastasta). Leppoisampaa menoa järvimaisemissa on siis odotettavissa.