Paivat Zipolitessa kuluivat huomaamatta toinen toisensa jalkeen, ja ennen kuin huomasimmekaan oli kuukausi kulunut loppuun. Paivien aktiviteetit seurasivat toisiaan, gradun tekoa, Markon espanjanopiskelua, joogaa, shakkipeleja italialaisen pizzabaarin omistajan Giorgion kanssa, uimista ja aalloissa hyppimista, muutamia kaljoja silloin talloin kylan vahissa baareissa. Elama ei varmasti rennomaksi voisi muuttua.


Zipolitesta jaivat myos mieleen uskomatttoman kauniit auringonlaskut


Zipoliten suurimman kaupan "Tres Hermanosin" edustalla voi seurailla kylan elamaa ja siemailla vaikka olutta. (Tai mezcalia, jota joku tassa kuvassa oleva on siemaillut jo ehka hieman liikaakin..enka nyt puhu Markosta talla kertaa..)

Tapasimme myos erittain mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia. Kyla on niin pieni etta vahitellen kasvot kayvat tutuiksi, ja huomaat morjestelevasi joka toiselle vastaantulijalle. Jostain baarista ainakin loytyy joku tuttu ja kadulla tulee aina vaihdettua muutama sana jonkun kanssa.

Ehka parhaiten tutustuimme Oaxacan osavaltion pohjoisosasta kotoisin olevaan Leonardoon ja Los Angelilaiseen Jeffiin. Nelisin teimme paivamatkoja vahan kaukaisimmille rannoille Leon autolla. Taytyy kylla sanoa etta Mexicon rannikko on taynna toinen toistaan kauniimpia rantoja, ja osa viela toistaiseksi lahes autioita. Kymmenen vuoden paasta en enaa tieda loytyyko naita hotellittomia, pelkastaan aaltojen kohinan keskella olevia keitaita. Mutta viela niita loytyy!


San Augustinin ranta

Marko, Leo & Jeff

Leon autolla lahdimme myos road tripille viikonlopuksi vuoristoon. Oli oikein mukavaa etta Leo ja Jeff lahtivat mukaamme, jolloin jaahyvaisten jatto Zipolitelle oli huomattavasti helpompaa. Matka San Jose de Pacificon vuoristokylaan kesti Zipolitesta reilut kolme tuntia mutkaista vuoristotieta. Perille jaatavaan kylmaan pieneen kylaan paasimme perjantaina viela ennen pimeaa.


San José del Pacífico


Paikassa oli aivan mahtavat maisemat ja kasvillisuus vuorenrinteilla oli aivan omaa luokkaansa. Ilma vain oli niin kylma etta suuremmat kavelyt saivat valitettavasti jaada. Mukavaa kuitenkin oli, vaikka tuliaisiksi lahtikin pieni flunssa.


San Jose Pacificon maisemia


Kukkia San Josen rinteilla


Agaveja oli joka puolella, eika ihan mitaan kovin pienia

Sunnuntaina jatimme jaahyvaiset Jeffille ja Leolle, jotka palasivat takaisin Zipoliteen, ja jatkoimme eteenpain vuoriston toiselle puolelle Oaxacan kaupunkiin. Nyt vajaan vuorokauden perusteella tama kaupunki nayttaa mukavalta ja leppoisalta. Jotenkin mieleen tulee Antigua Guatemalassa. Vaikka Zipolitessa olikin rentoa ja mukavaa, on ihan kivaa olla valilla kaupugissa ihmisvilinan keskella.